kisaraportti
 
 
Mika Salo Circuit, 25.5.2003. Kart-Keket Championships 2002-2003
Wubi Ballenius
GRANDE FINALE

Arvoisa KART-KEKET sarjaa seuraava maailma. Kausi 2002-2003 on saatu kunniakkaasti ja ennen kaikkea Keijojen arvolle kuuluvaan päätökseen. Finaali viikonvaihde vietettiin suomen pohjanmaalla Seijäjoki-Alahärmä akselilla.
Itse kilpailu ajettiin maailman kuululla Mika Salo Circuitilla Alahärmässä. Viikonvaihde kaikkine käänteineen oli suorastaan dramaattinen. Sain kunnian olla tähtisikermän seurassa koko viikonlopun ajan ja täten läheltä todistaa tuota koko muun maailman kadehtimaa ylellistä elämäntyyliä. Samalla avautui mahdollisuus olla kärpäsenä katossa ihmettelemässä kuinka koko kisaorganisaatio toimii.

Matkahan starttasi 24.5. aamusta luksusbussilla kohti pohjanmaata. Päivä näytti hienolta, eikä mikään vaikuttanut siltä, että asioihin voisi tulla mutkia. Tummat pilvet alkoivat kuitenkin laskeuta kisaorganisaation päälle hieman LeMansen jälkeen. Sillä tuolloin alkoi vahvasti näyttää siltä, että edessä olisikin sadekisa.
Hieman edellisestä, tuli ilmoitus kisapaikkakunnalta, että kilpailun tuomaristo sekä vakuutusyhtiöiden edustajat olivat tulleet siihen tulokseen, ettei näin kalliita miehiä päästetä radalle sateella lainkaan. Tämä aiheuttikin suunnattoman puhelin ynnä muun tietoliikennerumban. Uskomattoman hienolla tehokkuudella kisan infrastruktuurista vastuussa olleet henkilöt mm. Jonna Circuit, Nal Mosley, Maximillian Circuit sekä Jario Hanaan hoitivat tilanteen niin, ettei yhdenkään kuljettajan keskittyminen itse kisaan päässyt herpaantumaan, vaan tiedotus pelasi todella mallikkaasti. Tiedot tulivat todella nopeasti myös kuljettajille asti, jolloin kuskit pääsivät keskittymään täysillä sunnuntaille siirrettyyn kilpailuun.
Nestetankkaus aloitettiinkin joka tiimissä sillä samalla sekunnilla. Tämäkin oli hieno ulkopuolisen huomata, että jokainen tiimi oli myöskin tällaiseen tilanteeseen varautunut. Joka ainoa kuski pystyi aloittamaan tankkauksen välittömästi.

GP
Varsinainen osakilpailu ajettiin siis Kart-Keket sarjan divarissa kuuluisuuteen nousseen Mika Salon nimikkoradalla. Puitteet olivat juuri niin hienot, kuin vain saattaa maailman ykköskuskeilla kuvitella olevan. Ilma oli mitä mainioin ja kaikki vaikutti siltä että tulossa on todellinen superfinaali. Vielä kun MFIA:n neuvottelukunta sai järjestettyä asiat niin, että kaikki Keijot pääsivät radalle samaan aikaan.
Tämä tietenkin herätti joissain kuljettajissa pientä pelon sekaista tunnetta, sillä nyt ei voinut taktikoida eri aika-ajoryhmän kanssa, vaan kaikkien todelliset ajajankyvyt paljastuisivat suoraan tulostaululla.

Jo heti aika-ajojen alussa oli nähtävissä, että kyseessä tulee olemaan uusien kuljettajien esiin marssi. Paalupaikan nimittäin otti kaikkein ällistykseksi uransa ensimäistä kertaa Sika Sallonen. Sika ajoi upeat aika-ajot ja oli jopa ylivoimainen. Sika jätti takaa tulleet selkeästi, sillä toiseen ruutuun ajanut Arttu Panis jäi Siasta yli kymmenyksen. Kolmanneksi kaasutteli aivan odotetusti Jario Hanaan. Seuraavasta yllätyksestä vastasi sitten McHevenin Nalle Karhulitos ajamalla upeasti 4. ruutuun. Alex Fileldslugin 5. sija ei varmasti ketään kummastuttanut. Sijat 6 ja 7 sen sijaan olivat taas hieman yllättävien nimien hallussa. Aika-ajoihin hyvin keskittyneet Tröllit nimittäin valtasivat nämä sijat, ensin Max ja sitten Murcus.
Kahdeksanneksi kaasutteli omaa parastaan esittänyt Mike Cagey. Miken jälkeen onkin taas positiivinen yllättäjä. Aynotn De La Huevo. Huevo ajoi omien kykyjensä ylärajoilla, ja onnistui mainiosti, kuten myöskin Velbert Bullin taasen jäänyt David Greenfield. Silloin kun David pystyy ajamaan samaa vauhtia huippuihin luettavien Velpertin kanssa, niin voidaan sanoa, että David on onnistunut mainiosti.
Kohtuullisesti, joskaan eivät aivan maagisesti, onnistuivat myös seuraaville paikoille ajaneet Pexi Onbutt ja Nigel Speed. Sitten alkaakin osuus josta on vaikea löytää onnistujia. Sijat 14, 15, 16, 17, 18 ja 19 menivät kuljettajille järjestyksessä Kekechello, Duckshead, DeLaPutki, Liberon, Schrimacher ja Boreeto. Tuota nimilistaa lukiessa kaikki varmasti tietävät, että ketkä noista kuljettajista eivät varmasti olleet tyytyväisiä aika-ajo suoritukseen. Putki ja Schrimacher on totuttu näkemään näillä sijoilla useamminkin, mutta muut neljä kuljettajaa ovat lukeutuneet keijojen ehdottomaan superkuski luokkaan jo vuosia. Tässä varmasti suurin syy, että aika kalpeita ja pelonsekaisia kuljettajia parveili parkfermee alueella heti aika-ajosession jälkeen.
Sijalle 20 kaasutteli kaikkien suureksi yllätykseksi Ariton Pipe. Ariton kuitenkin ajoi kohtuullisen hyvin, sillä hän jäi paalupaikasta vaivaiset 3.339 sekuntia.

Startissa oli juuri sitä sähköisyyttä kuin pitikin. Erittäin kriittiseksi jo ennen kisaa tiedetty ensinmäinen jyrkästi vasemmalle kääntyvä ja laskeva kurvi koituikin heti osan kuljettajista tuhoksi. Tähän ei vielä kuitenkaan kukaan joutunut keskeyttämään, mutta monia sijoituksia vaihdettiin.
Muutakin draamaa nähtiin, seuraavaksi pieni referaatti kuljettajittain, eli sijat 1 - 20.

1. Alex Fieldslug Lähti siis ruudusta 4. Sai kisaan hyvän startin eikä kukaan enään oikein kunnolla pystynyt Alxia haastamaan. Hieno kisa, virheitä vältellen ja niitä sitten korjaillen ajoi selkeään voittoon.

2. Jules Duckshead Yksi kilpailun suurimpia sankareita. Nousi 15. ruudusta podiumille. Uskomaton suoritus, joka todistaa, että ilman muutaman osakilpailun epäonnea, olisi Jules ollut varteenotettava mestarisuosikki.

3. Jario Hanaan Sai myöskin ajaa kohtuullisen rauhallisen kilpailun. Otteista selvästi näkyi, että Jario halusi varmistella koko Kart-Keket sarjan mestaruutta, sillä niin helposti Jules sai Jarion varvata.

4. Allu Boreeto Myöskin aivan uskomaton nousu aika-ajo sähellyksen jälkeen. Lähti ruudusta 19 ja päätyi neljänneksi. On ehdottomasti luettava kaikkien aikojen Keijo historian yhdeksi suurimmista yksittäisistä teoista. Allun etenemistä kohti kärkeä ei oikeastaan pystynyt hidastamaan kuin B-H:n Onbutt, mutta tuonkin esteen Allu raivasi tieltään sääntöjen sallimalla röyhkeydellä. Allun osalta kisa vain loppui kesken, sillä muutama lisä kierros ja Allu olisi ollut palkintopallilla.

5. Luigi Liberon Kovinkaan paljoa ei Luigin suoritus kalpene Allun ja Juleksen suoritusten rinnalla. Sillä nousu ruudusta 17 sijalle viisi, on myöskin ilman muuta Keijo historiaa. Upea nousu jonka ainoa hidaste oli myöskin Onbutt. Luigikaan ei montaa kierrosta hitaampien kyydissä madellut, vaan röyhkeästi siivosi matelijat edeltään. Sama juttu kuin Allulla, sillä muutama kierros lisää ja Jario Hanaan olisi ollut myös Luigin liipaisimella.

6. Sika Sallonen Aivan upeaa katseltavaa oli myös Sian suoritus. Sika lähti paalulta ja joutui antautumaan vain niin kovan luokan kuljettajille, ettei paremmasta väliä. Muut olivat niin paljon nopeampia, että varmistelu ja auton varmasti maaliin tuominen olivat ainoa oikea ratkaisu. Sika pitikin paikkansa suhteellisen helposti, eikä joutunut enään kärjen karattua suuriin taisteluihin.

7. Pexi Onbutt Pexi palasi tositoimiin yhden hyllytyksen jälkeen, ja hienosti palasikin. Nousu 12. ruudusta, ohittaen kahdeksan edeltään lähtenyttä kuljettajaa, niin suoritusta voi pitää Pexin paluuna keskikastin vahvaksi kuljettajaksi. Ohitse menivät vain selkeästi nopeammat ohjukset.

8. Ariton Pipe Suoritus joka on huomioitu jo "paremmissakin" piireissä. Tämä GP myöskin todisti sen, ettei Aritonin muutaman osakilpailun onnistumiset ole olleet mitään onnenkantamoisia. Suoritusta ei juurikaan kalpene edellä mainittuihin historiaa kirjottuneita tekoja. Nousu viimeisestä lähtöruudusta top 10:n sakkiin on todella mahtava temppu. Nousu olisi jatkunut vielä varmasti ylemmäksikin, mutta Onbuttista muodostuin ylitsepääsemätön kanto kaskessa. Vaikka Ariton olikin liikkeellä Onbuttia huomattavasti nopeammalla autolla, niin ohi hän ei päässyt. Onbuttin pelastajaksi ilmaantui yhdeksänneksi ajanut

9. Mike Cagey Mike ei hävinnyt kuin yhden sijan startista, mutta kun katsoo hänen kierrosaikojaan kisassa, sekä sitä, että kuinka monta kuljettajaa hän joutui päästämään ohitseen, niin on kait aika oikeutettua kysyä, että mihin jäi järki? Kisat kun eivät lopu ensinmäiseen kurviin, eikä edes ensinmäisellä kierroksella. Ilman virheitä Mike olisi saattanut hyvinkin olla kärki viisikossa.

10. Motiel Schrimacher Todella hieno kisa Motilta. Moti lähti ruudusta 18. Moti sai maistaa omaa lääkettään, eli hänet siirrettiin julmasti sivuun ja tuloksena spinnaus. Kaikesta huolimatta, Moti nousi kahdeksan pykälää ja kaiken hyvän lisäksi vielä pamautti kilpailun toiseksi nopeimman kierrosajan. Pienellä lisä tuurilla ja taidolla, niin Moti olisi ollut todella korkealla tulostaulukossa.

11. Murcus Trölli McHevenin kovan onnen sotureista se vähän onnekkaampi. Hevenillä oli aika-ajossa olleet säädöt hävinneet kuin tuhkat tuuleen. Murcus onnistui sentään pitämään valtikan perheen ulkoratojen kuninkaana, päihittämällä Maxin. Se ei taida Murcusta kuitenkaan paljoa lohduttaa, sillä lähtöruudun perusteella oli lupa odottaa paljon parempaa.

12. Aynton De La Huevo Samaa tekstiä voisi käyttää tässä kuin Murcuksen osiossa, mutta ilman tuota perhe valtikkaa. Ayntonin vauhti aika-ajoissa oli jopa lähellä pientä sensaatiota, ja kaikki näytti kaikin puolin olevan kunnossa. Kisa vaan ei oikein sujunut. Ei mitään katastrofia, sillä edelle menneille ei Ayntonin autolla voinut mitään.

13. Maxus Trölli Perheen ulkorata mestaruuden haastaja. Päästi pahimman mahdollisen tapahtumaa, elikkä päästi aika-ajoissa taakse jääneen Murcuksen ohitseen. Oli maaliin tultaessa reilun kahden sekunnin päässä Huevosta, elikkä vaikka Maxus ajeli parempia kierrosaikoja kuin Aynton, niin ero nopeudessa oli aivan liian pieni, eikä Maxus ehtinyt Huevon uhkaajaksi.

14. Nalle Karhulitos Paha paha pettymys. Hevenin sotureista se huono onnisempi. Nallen kisa autossa ei tuntunut toimivan sitten mikään. Oliko Nallen otteissa havaittavissa jo pientä luovuttamista, sillä hänet varvattiin kyllä luvattoman helpon näköisesti. Kuljettajia tuntui pyyhkivän ohi vähän joka kurvissa, eikä Nalle tuntunut löytävän sellaista tappajan vaistoa, että olisi saanut pidettyä useampia ajajia takana. Parempaa oli luvassa, mutta kun ei, niin ei.

15. David Greenfield David ajoi hyvät aika-ajot ja kaiken piti olla ok. Kaikki varmasti olikin ok, mutta David sai huonon startin ja joutui vielä hidastelemaan ensinmäisen kurvin hässäkän takia. Tuossa siis syitä miksi David menetti asemansa. Davidilta ei myöskään löytynyt sellaista vauhtia, että Nallen asema olisi ollut uhattuna, vaikkakin David ajoi selkeästi nopeampia kierroksia, niin ei se enään auttanut.

16. Hemmo De La Putki Hemmo oli erittäin tasainen koko viikonlopun. Aika-ajoissa 16. ja itse kisassa 16. Tasainen kyllä, mutta auttamattoman hidas. Onko taas kyseesä se, että koko tiimin panos oli laitettu Jario Hanaanin mestaruuden petaamiseen, jolloin kakkoskuskin osaksi jää ajaminen lähes säätämättömällä autolla. Tiedä häntä, mutta tänä viikonloppuna sillä autolla ei ainakaan tämän kovempaa päässyt.

17. Velbert Bull Mitä tapahtui? Siitä luotettavasta A-finaali Velbertistä ei ollut tietoakaan. Aika-ajot vielä meni siedettävästi, mutta kisa oli jo lähes katastrofi. Velbertillä ei tuntunut toimivan mikään. Vaikkakin Bullille tehtiin kisaan lähes kokonaan uusi auto, niin kierrosajoissa se näkyi vain hidastumisena. Lieneekö sitten keskittymisen herpaantumisen syynä villinä vellovat huhut tulevan kauden tallipaikoista. Mene ja tiedä.

18. Heke Kekechello Jos Velpertillä kisa oli lähes katastrofi, niin Hekellä kisa tosiaan oli katastrofi. Vieläpä iso sellainen. Ajamisessa ei sitten järjen häivääkään. Heke luuli, että voi voittaa kisan heti ekassa mutkassa. Väärin. Siitä suivaantuneena alkoi rypistää hullun raivolla, josta sitten tietenkin kaikkien tuntema lopputulos; sightseen on grass. Elikkä nurmikko pöllyää ja kisa ohi. Vauhti Kekechellolla riittää, tuloksena bonukset kisan nopeimmasta kierroksesta, mutta kun järki jättää ei vauhdista ole hyötyä.

19. Arttu Panis Jos kaikki voi mennä pieleen, niin Artulla meni. Ei niinkään Paniksella, vaan lähinnä tallin mekaanikoilla. Auto oli nimittäin niin huono ja hidas, ettei sillä oikein voinut kisailla näin kovassa sarjassa. Ainoa joka pelasti tiimille ja Artulle yhden pisteen oli Mehmet tiimin mekaanikkojen vielä suurempi huolimattomuus. Arttu siis teki voitavansa. Todisteena siitä se, että Allu Boreeto ajoi aika-ajoissa samanlaisilla säädöillä olleella autolla yli ½ sekuntia huonommin, kuin mihin Arttu pystyi.

20. Nigel Speed Kovan onnen soturi nro. 1. Nigel ajoi hyvät aika-ajot ja jatkoi hyviä esityksiään kisassakin. Nigel oli suorastaan hyvässä vauhdissa. Sitten putosi taivas Nigelin niskaan. Varikkohenkilökunta ei ollut kiristänyt vasenta eturengasta kunnolla ja se irtosi erittäin vaarallisella tavalla kuin tyhjää vaan. Onneksi tästä tapauksesta selvittiin ilman vahinkoja. Tällä hetkellä kaikki osoittavat syyttävällä sormella mekaanikkoja, mutta suuronnettomuuslautakunta, Kari Lehtolan johdolla, on jo ottanut asian käsittelyyn, joten odottakaamme vastauksia ennen kuin syytämme ketään.

Seuraava on kaikille niille, jotka valittelivat että; auto oli hidas tai hölmöilivät itsensä muuten pihalle.

TÄRKEINTÄ EI OLE, KUINKA KOVAA AUTO KULKEE, VAAN KUINKA NOPEASTI SILLÄ PÄÄSEE MAALIIN

WUBI BALLENIUS

  ©MFIA